Hallitusasioiden johtajamme Zoltan Kesz haastatteli Ruotsidemokraattien Euroopan parlamenttiehdokasta. Keskustelussa pyrittiin ymmärtämään heidän näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta, strategioita, joita he suosittelevat nykyisten asioiden käsittelemiseksi sekä heidän kantaansa tärkeisiin poliittisiin kysymyksiin.

Mitkä ovat EU:n tällä hetkellä kohtaamat suurimmat haasteet?

”EU:ssa on kansallisen suvereniteetin, itsemääräämisoikeuden ja ei-toivotun EU-edun kysymyksiä kansallisissa politiikoissa. Raja- ja siirtolaiskriisi ja Frontex. Ongelmat rikollisten kanssa, jotka käyttävät Schengeniä rikosten tekemiseen kansallisten rajojen yli."

Mikä on visiosi Euroopasta tulevalla vuosikymmenellä?

"Visioni on Eurooppa, jota pitää koossa kiinnostuksemme yhteismarkkinoitamme ja yhteisiä arvojamme kohtaan, mutta jota pitää samalla yhdessä kulttuurieroidemme molemminpuolinen kunnioitus. Pohjois-Eurooppa eroaa Keski-, Länsi-, Itä- ja Etelä-Euroopasta, mutta olemme myös samanlaisia tietyissä kielessä."

 Millaisena näet tekoälyn roolin lähitulevaisuudessa? Mitä mieltä olet sen säätelystä?

”Nykyiset nykyaikaiset tekoälyt, joita kehitetään ja jotka ovat tällä hetkellä ajan hermolla, ovat pohjimmiltaan kielimalleja. He voivat niellä valtavia määriä erilaisia tietoja sisältäviä tietojoukkoja, ja lukuisten iteraatioiden ansiosta osaavat erittäin hyvin arvata, mitä henkilö haluaa sen sylkevän. Se on kuitenkin pohjimmiltaan uusi tapa googlata ja tiivistää tietoa, ei sitä mullistavampi. Mielestäni EU:n pitäisi olla hyvin varovainen säädellessä uutta teknologiaa, jota useimmat ihmiset, eivät ainakaan poliitikot, eivät edes ymmärrä. Sellaisenaan en näe EU:lle tällä hetkellä syytä säännellä tekoälyn käyttöä erityisesti."

Miten Eurooppa hyötyy vapaakauppasopimuksista?  

”Peruspohjaisena: Hyödymme vapaakauppasopimuksista tekemällä mahdollisesti unionin ulkopuolelta peräisin olevia tuotteita halvemmaksi tuoda. Tämä voi olla joko yksilöille tarkoitettu kulutushyödyke tai se voi tarkoittaa, että valmistukseen tarkoitetut perushyödykkeet ovat järkeä. Se voi tietysti olla myös tätä monimutkaisempaa."

Monet poliitikot puhuvat energian monipuolistamisesta. Mikä on mielestäsi ihanteellinen ratkaisu?

"Energian monipuolistaminen ei ole sinänsä luontainen etu, vaan keskittyä tulee olla sekä energianeutraalius sääntelyssä (eli ei pitäisi toimia minkään tyyppistä energiantuotantotyyppiä vastaan tai sen puolesta) että epäreilun sääntelyn esteiden poistamiseen fossiilivapaalta. energiantuotantotyypit, kuten ydinenergia."

Kummasta pidät enemmän ja miksi? Innovaatio vs sääntely?

"Riippuu tietysti tietystä kysymyksestä, mutta yleisesti ottaen enemmän innovaatioiden kannalla, koska sääntelyllä on tapana viivästyä ja tukahduttaa edistyminen yleisessä mielessä. Sääntelyn tarve on kuitenkin joissain tapauksissa selvä, varsinkin kun tietyt yritykset saavat periaatteessa monopoleja tietyille teknologioille ja joutuessaan säätelemään niitä, ne tukahduttavat innovaatioita työntämällä muita markkinoiden toimijoita.

Mistä äänestäjäsi ovat huolissaan Euroopan unionista?

 ”Ruotsin kansalaiset ovat eniten huolissaan Euroopan unionin jatkuvasta federalisaatiosta ja sen lisääntyvästä ei-toivotusta kiinnostuksesta kansallisiin politiikkoihin, jotka eivät selvästikään liity EU:n sisämarkkinoihin, yhteiseen rajaamme tai eurooppalaisen rikollisuuden torjuntaan. EU:n on palattava yksittäiseen tarkoitukseen olla vapaakauppahanke Euroopassa, jotta eurooppalaisilla talouksilla on kollektiivisesti lihaksia taipua kohti suurempia maailmantalouksia.

Onko mielestäsi viisasta hyväksyä useampia maita unioniin?

”Ei ole luonnostaan hyvä hyväksyä uusia maita unioniin. Mielestäni ensinnäkin on oltava selkeä kulttuurinen yhteys Euroopan historiaan ja identiteettiin, ja maan on jaettava nämä yleiset eurooppalaiset arvot. Toiseksi, samat vaatimukset, joita aiemmille jäsenmaille on asetettu, kuten taloudellinen vakaus, hyvä oikeusvaltio ja niin edelleen, on oltava tiukkoja, eikä niitä voida jättää huomiotta minkään unionin jäseneksi haluavan maan kohdalla.”