Hallituksen asiapäällikkömme Zoltan Kesz haastatteli Saksan vapaan demokraattisen puolueen Euroopan parlamenttiehdokasta. Keskustelussa pyrittiin saamaan näkemyksiä heidän näkemyksistään Euroopan tulevaisuudesta, heidän ehdottamiinsa lähestymistavoihin nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi sekä heidän kantaansa keskeisiin poliittisiin asioihin.

Mitkä ovat EU:n tällä hetkellä kohtaamat suurimmat haasteet?

”Kun on kyse keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista haasteista, kuten Ukrainan ja Israelin tukemisesta, Euroopan unioni ei puhu yhdellä äänellä. Demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu yhä enemmän paineita kaikkialla Euroopassa. Radikaalipuolueet ovat laajasti edustettuina kansallisissa parlamenteissa ja joissain tapauksissa ovat nousussa. EU:n kansalaisia rasittaa tilapäisesti korkea inflaatio, ja julkisia budjetteja rasittavat korkeammat korot ja kasvavat menot. Keskisuuret yritykset ja teollisuus kamppailevat katkeavien toimitusketjujen, nousevien raaka-aineiden hintojen ja juurtuneen ammattitaitoisen työvoimapulan kanssa – myös demografisista syistä. Euroopan unionin energiahuolto on kuin tilkkutäkki, eikä se siksi ole kriisinkestävää eikä tehokasta. Mitä tulee huipputeknologioihin, joita tarvitaan kriisien nopeaan voittamiseen ja suvereeniin ja tulevaisuudenkestävään EU:hun, Eurooppa jää jäljessä kansainvälisessä kilpailussa. Näiden kansallisten ja eurooppalaisten haasteiden lisäksi on myös globaaleja: laittoman maahanmuuton ja salakuljettajien ryhmien torjunta, ilmaston lämpenemisen torjunta, järjestelmäkilpailu itsevaltioiden ja diktatuurien kanssa sekä puolustus kyberhyökkäyksiä vastaan.

Mikä on visiosi Euroopasta tulevalla vuosikymmenellä?

“Ensinnäkin: Euroopan on yksinkertaistettava. Meille tämä sisältää myös toissijaisuusperiaatteen vahvistamisen. Ihmisten ei pidä yhdistää EU:ta ylisääntelyyn tai kieltoon, vaan yksinkertaisiin, nopeisiin ja ymmärrettäviin ratkaisuihin aikamme ongelmiin.
Toiseksi: Euroopan on vahvistettava. Kansalaisten on oltava vakuuttuneita siitä, että Euroopan rajat ovat turvallisia, laitonta maahanmuuttoa estetään tiukasti, maasta poistuvien henkilöiden kotimaahan on nopea, oikeusvaltion periaatteita noudatetaan johdonmukaisesti kaikkialla Euroopassa ja voimakas eurooppalainen armeija on paikalla suojelemassa ihmisiä ja sotilaallisen hätätilanteen sattuessa Euroopan edut valmiina toimintaan.
Kolmanneksi: Euroopasta on tultava markkinatalous. Taloudellinen vahvuutemme on ratkaiseva tekijä systeemisessä kilpailussa maailman muiden alueiden kanssa.“

Millaisena näet tekoälyn roolin lähitulevaisuudessa? Mitä mieltä olet sen säätelystä?

”Haluan tehdä EU:sta tekoälyn hotspotin, joka palvelee ihmisten elämänmahdollisuuksia sen sijaan, että heikentäisi heitä. Siksi torjun sekä valvonnan halut että ylisääntelyfantasiat. Olen sitoutunut eurooppalaisen innovaatiot mahdollistavan ja kansalaisoikeuksia suojaavan tekoälyasetuksen epäbyrokraattiseen ja käytännölliseen toimeenpanoon. Pyydän reilun käytön periaatetta, joka perustuu amerikkalaiseen tekoälyn harjoitustietojen malliin. Haluan vahvistaa Euroopan AI-talouden kilpailukykyä ja mahdollistaa nykyaikaiset kaupallistamismallit oikeudenhaltijoille. Haluan myös hyödyntää tekoälyn (AI) tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksessa. Tekoälysovellukset voivat tukea opiskelijoiden yksilöllistä oppimista räätälöityjen oppimateriaalien avulla. Tekoäly tarjoaa myös mahdollisuuden keventää opettajien taakkaa. Opiskelijoille tulisi opettaa tekoälyn pätevä käyttö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta he voivat valmistautua työmaailmaan, johon tekoäly vaikuttaa yhä enemmän.

Miten Eurooppa hyötyy vapaakauppasopimuksista?

“EU hyötyisi talouskasvusta, sopimuspuolten välisestä teknologioiden ja innovaatioiden vaihdosta sekä diplomaattisten suhteiden vahvistumisesta. Vapaakauppasopimuksista hyötyisivät myös kuluttajat, sillä kauppasopimukset laajentavat kuluttajien tuotteiden ja palveluiden valikoimaa ja alentavat kuluttajahintoja poistamalla tai alentamalla tulleja ja kaupan esteitä. Kaupan kasvu voi myös luoda työpaikkoja vientiin suuntautuneilla aloilla, kuten Saksassa.“

Monet poliitikot puhuvat energian monipuolistamisesta. Mikä on ihanteellinen ratkaisu sinulle
lausunto?

”Ihanteellinen ratkaisu on itse monipuolistaminen. Saksan yksinpyrkimys eurooppalaisten kumppaniemme etujen vastaisesti Nord Stream 1:ssä ja 2:ssa oli vakava virhe. Vastauksemme on yhteinen energiaulkopolitiikka, joka luo energiakumppanuuksia luotettavien maiden kanssa. Ydinfuusio tarjoaa mahdollisuuden tuottaa energiaa ilmastoneutraalilla ja turvallisella tavalla tulevaisuudessa. Haluan luoda ydinfuusiolle innovaatioystävällisen oikeudellisen kehyksen ydinlain ulkopuolelta, jossa otetaan huomioon tämän tekniikan pienemmät riskit. Vety ja synteettiset polttoaineet tarjoavat suuria mahdollisuuksia tulevaisuuden energiavarastoina. Vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten e-polttoaineet, tulisi sallia sekä puhtaana polttoaineena että seoksena. Polttomoottorit eivät sinänsä ole haitallisia ilmastolle, vaan niiden toiminta fossiilisilla polttoaineilla. Tehdäksemme maailmanlaajuisesta yli miljardista polttomoottoriajoneuvosta ilmastoystävällisempää, luotamme fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen synteettisillä polttoaineilla ja sitoutumiseen polttomoottoriin osana ihmisten liikkuvuutta. Haluamme tehdä polttomoottoreista ilmastoystävällisiä, emme kieltää niitä. Samalla haluan vauhdittaa infrastruktuurin ja uusiutuvien energiamuotojen laajentumista. Lisäksi on tarkoitus laajentaa jäsenmaiden välistä sähköverkkoa ja luoda Euroopan energian sisämarkkinoita.

Kummasta pidät enemmän ja miksi? Innovaatio vs sääntely?

”Liberaalina voin vastata tähän kysymykseen helposti: Haluamme, että Euroopasta tulee uraauurtavien innovaatioiden ja huipputeknologian globaali keskus. Innovaatiot lisäävät tehokkuutta ja joustavuutta, edistävät kilpailua, varmistavat luovuuden ja dynaamisuuden, alentaa yrityksille kustannuksia ja välttää turhaa byrokratiaa.