Hallituspäällikkömme Zoltan Kesz haastatteli äskettäin Saksan kristillisdemokraattisen liiton europarlamentaarikkoehdokasta ymmärtääkseen heidän näkemyksensä Euroopan tulevaisuudesta, heidän suosittelemistaan strategioista nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi ja heidän näkemyksensä keskeisistä politiikan kysymyksistä.

Mitkä ovat EU:n tällä hetkellä kohtaamat suurimmat haasteet?

"Suurimpia haasteita ovat seuraavat: 

(1) Saavuta yhteisymmärrys EU:n uudistuksesta, jotta se olisi vahva eurooppalainen maailmanvalta verrattuna muihin globaaleihin maihin, joilla on todellinen puolustus- ja turvallisuusliitto (katso (2) jäljempänä) ja entistä vahvempi kilpailukykyinen ja innovatiivinen markkinatalous. aito EU:n etu kansallisten etujen sijaan 

(2) Vahvistaa huomattavasti Euroopan puolustus-, turvallisuus- ja sotilaallisia valmiuksia kaikkien EU:n kansalaisten suojelemiseksi 

(3) EU:hun saapuu suuri määrä pakolaisia  

(4) EU:n ääripuolueiden ja liikkeiden uhka demokratialle. (5) Kyberhyökkäykset  

(6) Pätevän työvoiman pula 

(7) Väestönkehitys EU:ssa  

(8) Ilmastonmuutos 

(9) Byrokratia 

(10) Valeuutiset 

(11) Ihmisten eriarvoisuus EU:ssa mutta myös maailmanlaajuisesti 

(12) Vähentynyt kansainvälinen yhteistyö yhdistettynä lisääntyneeseen nationalismiin.

Mikä on visiosi Euroopasta tulevalla vuosikymmenellä? 

“a. EU on perustettu vahvaksi eurooppalaiseksi maailmanvallaksi, jota muut globaalit suurvallat kunnioittavat Euroopan ensisijaisena edustajana 

EU on vakiintunut vahvaksi Euroopan maailmanvalta edustaa yhdellä äänellä sen jäsenvaltioita suhteessa Venäjään, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Turkkiin ja muihin maailmanmahoihin. Tätä varten on tärkeää perustaa todellinen eurooppalainen puolustus- ja turvallisuusliitto. Se edellyttää lisäksi, että EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat päätökset tehdään määräenemmistöllä – yksimielisyyden sijaan EU:n jäsenvaltioiden sotilaallisia valmiuksia vahvistetaan oleellisesti ja EU:lla on puolustuskomissaari. 

EU perustaa sen oma digitaalinen infrastruktuuri ja varmistaa EU:n pääsyn turvalliseen, kohtuuhintaiseen ja kestävään kriittisten raaka-aineiden, sirujen ja akkujen toimitus riippuvuus kolmansista maista (eli EU:n ulkopuolisista maista).  

EU on muiden globaalien suurvaltojen kunnioittama vahvat ja kilpailukykyiset talousmarkkinat houkuttelevat olosuhteet teollisuudelle, yrityksille, startupeille, tieteelle ja sijoittajille sekä a innovaation, modernisoinnin ja digitalisoinnin ilmapiiri, joka perustuu sosiaalisen markkinatalouden käsitteeseen, ja byrokratia on vähentynyt huomattavasti. 

EU on esikuva maailmanlaajuisesti saavuttaa tehokkaasti ilmastonsuojelutavoitteet, joka perustuu teknologiseen innovaatioon ja sosiaalisen markkinatalouden käsitteeseen. 

EU suojelee rajojaan tehokkaasti EU:n viranomaisen Frontexin vahvalla mandaatilla ja kaikkien 27 jäsenvaltion panoksella, ja se määrittelee ja valvoo tehokkaasti yhteinen maahanmuuttopolitiikka  ihmisoikeuksia kunnioittaen ja omien etujensa ja tarpeidensa perusteella. 

b. Demokraattisia elementtejä vahvistettiin huomattavasti EU:ssa 

Yhdessä EU:n vahvistamisen kanssa eurooppalaiseksi maailmanvallaksi (katso a. edellä) EU:n "sisäinen demokratisoituminen" vahvistuu huomattavasti. Tämä sisältää erityisesti Euroopan parlamentin vahvemman roolin valiokunnan, mukaan lukien sen puheenjohtajan, nimittämisessä, enemmän lainsäädännöllistä yhteispäätösvaltaa ja täysimittaisen laillisen aloiteoikeuden. Lisäksi toimikuntien jäsenmäärää vähennetään (esim. 15 valtuutettua). Niitä ei enää pitäisi ehdottaa kansallisten hallitusten, vaan komission puheenjohtajaehdokkaiden nimittämisen ja sitten sekä neuvoston että parlamentin hyväksynnän.

EU:n politiikan edistämiseksi aidon EU:n edun mukaisesti Euroopan parlamentin vaalijärjestelmää täydennetään ylikansallisten puolueiden listoilla. Kymmenen vuoden kuluttua pidettävissä europarlamenttivaaleissa europarlamenttiehdokkaiden vaalikampanjaa ohjataan (osittain) rajat ylittävänä EU:n laajuisena kampanjana, johon osallistuvat kaikki EU:n kansalaiset, sen sijaan, että se keskittyisi vain siihen jäsenvaltioon, johon ehdokas kuuluu. Tätä varten EU:n kaikille ehdokkaille tarjoaman digitalisaation nykyaikaisen käytön ja nykyaikaisten käännöstyökalujen tulisi olla osa EU:n tukea tällaiselle EU:n laajuiselle vaalikampanjalle. 

Nämä kolme kohtaa osana EU:n uudistusta seuraavassa EU-luostarissa tukevat sitä, että EU:n päätökset tehdään puolivälissä todellisessa EU-hengessä, katso kohta c. alla. 

c. EU:n politiikkaa yhdenmukaistetuilla/integroiduilla aloilla ohjaavat aidot EU:n edut kansallisten etujen sijaan 

EU:n päätökset yhdenmukaistetuilla/integroiduilla aloilla tehdään a todellista EU:n etua sen sijaan, että se olisi kansallisten etujen kompromissi. 

EU:n kansalaiset elävät kohti "eurooppalainen elämäntapa". Keskeisiä arvoja ovat ihmisarvo, rauha ja vapaus, demokratia, ihmisoikeudet, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä sosiaalinen ja ekologinen vastuu. 

On EU:n yliopistot EU:n "harmonisoimilla" aloilla, kuten EKP:n pankkivalvonta, EKP:n rahapolitiikka, luottolaitosten kriisinratkaisu, kilpailulaki sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta. Koulutusjärjestelmä säilyy edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan. 

EU-kansalaisista 70 % puhuu sujuvasti vähintään kahta EU-kieltä ja 50%, i.3 EU-kieltä. Tämä on tavoite kaikille EU:n kansalaisille riippumatta heidän koulutustasostaan ja siitä, asuvatko he suurissa kaupungeissa vai maaseudulla. 

d. Tehtävien jako EU:n ja kansallisen tason välillä selkeyden vuoksi 

Alueet EU:n ja jäsenvaltioiden toimivalta määritellään selkeämmin EU:n kansalaisten ja päättäjien avoimuuden vuoksi, jotta voidaan varmistaa kaikkien EU:n kansalaisten ja EU:n jäsenvaltioiden yhteinen ymmärrys ja luottamus. 

On tärkeää, että EU kunnioittaa kansallisia erityispiirteitä, perinteitä ja ominaispiirteitä uskonnolliset juhlapyhät ja alueelliset tuotteet. Tätä varten Euroopan alueiden komiteaa olisi vahvistettava seuraavassa EU-uudistuksessa. 

Lisäksi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti on otettava huomioon, eli EU:n kansalaisille on tuotava selkeää hyötyä ja lisäarvoa, jos EU ryhtyy toimiin jäsenvaltioiden sijaan esimerkiksi ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi.“

Millaisena näet tekoälyn roolin lähitulevaisuudessa? Mitä mieltä olet sen säätelystä? 

“AI tarjoaa mahtavia mahdollisuuksia kuten tehokkuuden lisääminen, tulosten johdonmukaisuus ja työvoiman manuaalisen työn korvaaminen, erityisesti aikoina, jolloin pätevästä työvoimasta on pulaa kaikilla tasoilla. Tärkeää on varmistaa, että ihmiset eli ihmiset tekevät ratkaisevat päätökset ja seuraavat tiiviisti tekoälyn kehitystä ja käyttöä.  

Kannatan tekoälyn rajoitettua sääntelyä, jos konkreettisia riskejä (esim. ihmisoikeusloukkauksia) havaitaan. Muussa tapauksessa tekoälyn kehittäminen ja käyttö olisi jätettävä sen käyttäjien tehtäväksi, jotta innovaatiot ja kilpailu saadaan aikaan ylikuormittamatta byrokratiaa. Katso myös vastaukseni kohdassa 6.“

Miten Eurooppa hyötyy vapaakauppasopimuksista?

“Vuonna 2023 EU-27 vei tavaroita noin 2,55 biljoonan arvosta euroa. Vapaakauppasopimukset alentavat ja poistavat tulleja ja auttavat poistamaan rajan takana olevia esteitä, jotka muuten estäisivät tavaroiden ja palveluiden liikkumista. Se kannustaa ulkomaisia investointeja, edistää alueellista taloudellista ja yhdentymistä sekä rakentaa yhteisiä lähestymistapoja vapaakauppasopimuskumppanien välille. Yleisesti ottaen uskon siihen Vapaakauppasopimukset tukevat asianomaisten maiden taloutta ja vaurautta ja hyödyttävät kuluttajia. 

Lisäksi vapaakauppasopimukset voivat olla myös väline, jolla kannustetaan meneillään olevia sisäisiä uudistuksia, kaupan vapauttamista ja ilmastonsuojelua sekä edistetään ihmisoikeudet vapaakauppasopimuksen tekevissä maissa.“

Monet poliitikot puhuvat energian monipuolistamisesta. Mikä on mielestäsi ihanteellinen ratkaisu? 

“Minun mielestäni energiapolitiikan tavoite pitäisi olla (i) varmistaa luotettava ja kohtuuhintainen energia ihmisille ja teollisuudelle, (ii) tukea EU:ta vahvana talousmarkkinana, jolla on houkuttelevat olosuhteet teollisuudelle, startup-yrityksille ja muille sijoittajille, ja (iii) saavuttaa ilmastoneutraalius EU:hun vuoteen 2050 mennessä. 

Niin pitkälle kuin mahdollista, uusiutuvaa energiaa olisi lisättävä, ja sillä pitäisi olla tärkeä rooli. Ottaen kuitenkin huomioon, että aurinko- ja tuulienergia – joka on n. 75 prosenttia uusiutuvasta energiasta Saksa – riippuu luonnosta ja hallitsemattomista tekijöistä, on tarpeen riittävät muut tyypit energian saantiin vaiheissa vähäisen auringon ja tuulen kanssa (energiayhdistelmä).  

Ensinnäkin näin laajan energiavalikoiman mahdollistamiseksi, koska ratkaisua ei tällä hetkellä ole, mielestäni on ratkaisevan tärkeää sallia kaikkien saatavilla olevien teknologioiden käyttö ja tutkimus, mukaan lukien aurinkosähkö, tuulivoima, geoterminen energia, vesivoima, neste- ja kiinteä biomassa sekä ydinvoima ja innovatiiviset ydinteknologiat, kuten ydinfuusio. Erityisesti polttomoottorien (Verbrennermotor) kielto EU:n tasolla olisi mielestäni harkittava uudelleen ja peruutettava erityisesti sähköisten polttoaineiden käytön mahdollistamiseksi, kun otetaan huomioon tältä osin onnistuneet pilottitutkimukset. 

Toiseksi on tärkeää, että EU perustaa EU:hun täysimittaisen energiaunionin seuraavien 2–3 vuoden aikana. Tämä edellyttää jäsenvaltioiden tiivistä yhteistyötä rajat ylittävän energian, esimerkiksi vedyn, kuljetuksen infrastruktuurin ja putkiverkoston laajentamiseksi sekä energiakumppanuuksien luomiseksi luotettavien kumppanien kanssa. Lisäksi tietyillä alueilla on hyödyllistä olla mahdollisuus käyttää useampaa kuin yhtä energiamuotoa, jotta voidaan sopeutua markkinoiden kehitykseen, esimerkiksi kotitalouksissa, joissa on aurinkosähkö- ja lämpöpumppuja tai hybridiautoja sen mukaan, onko tämä on kustannusten kannalta kohtuullinen ja tulevan teknologian kehityksen alainen.“

Kummasta pidät enemmän ja miksi? Innovaatio vs sääntely?

"Pidän parempana a sekä sääntelyn että innovaation yhdistelmä, riippuen kyseessä olevasta alueesta.  

Sääntely voi olla hyödyllistä, jos (i) tunnistetaan konkreettisia riskejä tai ongelmia tai (ii) EU-kontekstissa, jos on tarpeen luoda EU:n jäsenvaltioiden yhteinen perusymmärrys luottamuksen varmistamiseksi, väärinkäsitysten välttämiseksi ja tason tukemiseksi. pelikenttä. 

Yleisesti ottaen valtio ei ole parempi yritysjohtaja. Luotan pikemminkin teollisuuden ja yksityisen sektorin asiantuntemukseen. Näin ollen, ellei säänneltävälle alalle ole pätevää syytä, uskon, että sääntelyn korkean tason periaatteet, jos niitä ylipäätään tarvitaan, riittävät jättämään enemmän tilaa teollisuuden, tieteen ja start-up-yritysten innovaatioille ja luovuudelle. mikä mielestäni tuottaa parempia tuloksia. Lisäksi tarpeetonta byrokratiaa on vältettävä. “

Mistä äänestäjäsi ovat huolissaan Euroopan unionista? 

“Keskeisiä huolenaiheita ovat seuraavat: 

• EU menee liian pitkälle kansalliseen toimivaltaan ottamatta riittävästi huomioon kansallisia erityispiirteitä ja historiallista kehitystä. 

• Päätöksenteko EU:ssa on hidasta eikä aina tehokasta. 

• Suhteellisuuden puute ja liiallinen byrokratia EU:n sääntelyssä. 

• Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja täytäntöönpanon puute joissakin jäsenvaltioissa. • Varallisuus kotitaloutta kohden joissakin EU-maissa, jotka osallistuvat merkittävästi EU:n talousarvioon, näyttää olevan pienempi kuin joissakin muissa EU-maissa, jotka hyötyvät merkittävästi EU:n budjetista ja EU:sta. ohjelmia. Jotkut ihmiset pitävät tätä tilannetta epäoikeudenmukaisena. 

• Kaikki jäsenvaltiot eivät noudata vakaus- ja kasvusopimusta ilman, että komissio ryhtyy riittäviin toimiin tämän varmistamiseksi.

Onko mielestäsi viisasta hyväksyä useampia maita unioniin?

”Mielestäni Balkanin maiden liittyminen EU:hun on poliittisena ja strategisena tavoitteena viisasta sen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Mielestäni kuitenkin ennen kuin maat voivat liittyä EU:hun, kahden seuraavan perusedellytyksen on täytyttävä: 

a. The maa täyttää kriteerit täysin liittyä EU:hun. 

b. The EU:ta on uudistettava ennen liittymistä uusista jäsenmaista EU:hun. Muussa tapauksessa nykyisen institutionaalisen rakenteen myötä, jos useampia maita liittyy, nykypäivän monimutkainen päätöksenteko muuttuu vieläkin monimutkaisemmaksi, mikä vaarantaa EU:n toimintakyvyn heikkenemisen. 

Molemmat kriteerit koskevat myös Länsi-Balkanin maita, Ukrainaa ja Moldovaa.“